Vaatimattomasta alusta Itä-Hämeen suurimmaksi apteekiksi

Heinolan Kanta-Apteekin (myöhemmin Heinolan Vanha Apteekki) perusti 1798 apteekkari Elias Falck Heinolan entisen kirjastotalon kohdalle. Sisämaan apteekeista se oli kolmanneksi vanhin, sillä rannikkoseudun lisäksi tuolloin vain Hämeenlinnassa ja Kuopiossa oli oma apteekki. Apteekin perustamisen teki mahdolliseksi se, että Kymenkartanon lääninhallitus oli siirretty 20 vuotta aikaisemmin Loviisasta Heinolaan, jossa sijaitsi maaherran asuinpaikka ja myöhemmin lääninsairaala, lääninvankila ja parantola. Apteekilla oli oikeus harjoittaa myös sekatavarakauppaa ja sen käyttöön oli luovutettu kaksi tynnyrinalaa viljelysmaata lääkekasvien viljelyä varten.

 

 

 

Heinolan Vanha Apteekin apteekkarit ovat olleet monella tavoin mukana tukemassa Heinolan kehitystä. Apteekkari Johan Streng (1815-1847) perusti neljä lahjoitusrahastoa, joista vuosittain jaettiin avustuksia seudun vähävaraisille. Fredrik Langhoff (1848-1856) perusti Heinolaan ensimmäisen kirjakaupan. Anders Krank (1859-1879), joka oli tunnettu "virkeistä ja eloisista iilimadoistaan", perusti Heinolaan viinatehtaan ja hänen aloitteistaan Heinola sai ensimmäisen pankkinsa. Verner Dahlström (1912-1928) toimi kaupunginvaltuustossa, rahatoimikamarin puheenjohtajana ja Höyryvene OY Kymin toimitusjohtajana.

Apteekki on toimintansa aikana sijainnut kuudessa eri paikassa, useimmiten Kauppakadun varrella mm. entisessä Säästöpankin talossa, josta se 1996 siirrettiin Kirkkokatu 15:een torin "ylälaidalle".

Lisätietoja