Lääkehuoltoa maakuntaan

Apteekkari Strengin kausi oli alkanut maaherran residenssissä, mutta hallinnon uudistusten myötä maaherra siirtyikin Mikkeliin. Streng oli saanut jo v. 1830 luvan sivuapteekin pitämiseen silloin vielä maalaispitäjänä olleessa Mikkelissä. Kun lääninhallitus sairaanhoitotoimineen määrättiin sitten siirtymään uuteen Mikkelin kaupunkiin, anoi ja sai Streng luvan myös kanta-apteekin siirrolle joulukuussa 1838.

Streng haki luvaa myös Mikkelin entisen toimipisteen siirtämiselle Heinolaan, mutta tätä lupaa ei tullutkaan. Nyt Streng kyllästyi koko Mikkelin hankkeeseen ja möi siirretyn kanta-apteekin oikeudet v. 1840. Samana vuonna hän haki ja sai uudelleen privilegiot Heinolan kanta-apteekille. Myös kaupunkioikeudet saaneen Heinolan apteekkia ei Streng enää jaksanut pitkään hoitaa, vaan möi koko kiinteistönsä ja apteekkitoimensa v. 1847 jääneen kuitenkin Heinolaan asumaan. Täällä hän kuoli 10.11.1853.

Varhain sisämaahan perustettu Heinolan apteekki oli siis alkamassa apteekkitointa myös Mikkelissä. Kun apteekkarille myönnettiin v. 1869 oikeus perustaa sivuliikkeitä, perustivat Heinolan kanta-apteekin omistajat näitä toimipisteitä ainakin Mäntyharjulle, Joutsaan ja Hartolaan. Lisäksi on ollut joitakin alemmantasoisia jakelupisteitä, ns. lääkelaatikoita tai -kaappeja huonojen kulkuyhteyksien takana asuvien palvelemiseksi. Kanta-apteekki, "emäapteekki", on siis vastannut laajan maakunnan lääkehuollosta.

Yhteiskunnallisia vaikuttajia

Apteekinpito ei 1800-luvulla ollut kovinkaan tuottoisa toimi enempää meillä kuin muuallakaan. Monilla apteekkareilla oli tämän vuoksi myös muita elinkeinoja. Heinolan apteekin perustaja Falck sai oikeudet sekatavarakauppaan ja on todennäköistä, joskaan ei varmaa, että hän näitä oikeuksia myös hyödynsi. Perheen elämä lienee ollut melko yksinkertaista luontaistaloutta: residenssissä oli esim. karjan pito yleistä.

Falckin seuraaja, apteekkari Streng, oli peruskoulutukseltaan ylioppilas ja ehkä siksi ilmeisen valmis kirjallisiin esityksiin. Laajassa toimintakertomuksessa vuodelta 1828 hän pyydettyjen tietojen lisäksi tekee mm. esityksiä farmasian opetuksen kehittämiseksi entisestä ammattikuntajärjestelmästä yliopistolliseen koulutukseen. Ainakaan nopeasti eivät apteekkarimme ehdotukset tuottaneet tulosta, mutta lopulta kehitys oli hyvinkin Strengin kaavailujen mukainen. Muun ohessa Streng pahoitteli toiminnan huonoa kannattavuutta ja paikallisen väestön välinpitämättömyyttä luonnon rohdosten keräilyyn.

Vuonna 1848 apteekkioikeudet saanut F. W. Langhoff ei tyytynyt pelkän apteekin pitoon vaan anoi ja sai myös kirjakauppaoikeudet, ensimmäiset Heinolaan. Molemmista oikeuksistaan hän luopui vajaan kymmenen vuoden kuluttua jatkaakseen apteekkarin uraa useilla eri paikkakunnilla. Välillä hän oli farmasian opettajanakin ja siirtyi lopulta kokonaan  teollisuusmieheksi. Heinolan kaudella ehti apteekkariperheeseen syntyä poika, Carl Fredrik August, josta tuli kenraali ja ministerivaltiosihteeri.

Teollistumisen alkuvaiheessa v. 1859 apteekkioikeudet saanut Anders Kranck pääsi uusien säännösten seurauksena perustamaan sivuliikkeitä: ensin Mäntyharjulle ja sitten Joutsaan. Heinolan viinateollisuudessa Kranck oli yhtenä perustajista. Seuraavana hankkeena oli hyöryvoimaisen hinaajan hankinta tukkien uittoon ja muihinkin rahtikuljetuksiin. Viel riitti aikaa ja tarmoa toimiin, joilla saatiin Pohjoismaiden osakepankin konttori Heinolaan. Tämän toiminnan voi melkein sanoa liittyneen apteekkityöhön: käytiinhän lääkeaineiden ja muidne apteekkitavaroiden tuonnissa melko mittavaa ulkomaankauppaa rahaliikenteineen.

Seuraavakin apteekkari, Alfred Åkerman, oli pankkimies. Hän oli Heinolan kaupungin Säästöpankin perustaja ja jopa uuden pankin rahastonhoitaja lähes kymmenen vuotta. Lisäksi pankki toimi apteekkitalossa. Kunnallishallinnon uudistukseen jälkeen valittuun kaupunginvaltuustoon Åkerman kului vajaat kymmenen vuotta, osan aikaa varapuheenjohtajanakin.

Kaupunginvaltuustosta löydämme seuraavan apteekkarin vv. 1919-25, jolloin kysymyksessä oli V. A. Dahlström. Hän ehti toimia myös rahatoimikamarin - kaupunginhallituksen edeltäjän - puheenjohtajana ja kunnallisissa lautakunnissa.

Apteekkari Aschan oli ehtinyt ennen Heinolaan tuloaan olla monissakin luottamustehtävissä, mutta täällä hän tyytyi ammattityön ohessa olemaan vain Pohjoismaiden Yhdyspankin valvojana ja väliaikaisena konttorinjohtajana.

 

Lisätietoja